Macao

Elämä täällä on alkanu hiljalleen muuttua tavalliseksi arjeksi. Perjantaina lenkkeilin pitkästä aikaa. Täytyy sanoa, että oon ihan rapakunnossa joulun jäljiltä, sillä sillon ainoastaan söin ja makasin sohvalla kattomassa telkkaria. Hieman on ikävä telkkarin katselua, sillä tuijotin sitä yleensä monta tuntia päivässä Suomessa. Nyt en oo kattonu sitä ollenkaan. Täällä asuntolassa on kyllä kait jonkinlainen yhteishuone, jossa on tv, mut en oo käyny siellä vielä. Toisaalta mulla on kyllä ollu ihan tarpeeks tekemistä täällä, ilman tv:kin, joten ehkä ihan hyvä vaan vierottua siitä. Haluisin kyllä tietää mitä Salkkareissa tapahtuu :D

Tänään lähdettiin Lyran kanssa aamulla Macaoon, Julian ja Alessandran jäädessä nukkumaan. Niiden piti tulla meidän mukaan, mut ne oli molemmat eilen juhlimassa, joten ne jätti tän retken väliin. Otettiin ferry (kantosiipialus) keskustasta, matka kesti about tunnin. Tää matka oli edellisillan extempore-idea, joten meillä ei ollu mitään tietoa siitä, mitä Macaossa on (muuta ku casinoita). Idea Macaoon menosta lähti lähinnä siitä, että siellä on nyt nähtävillä jotain jääveistoksia, joita Alessandra ja Julia halus nähdä. Unohdin myös mun Lonely Planetin asuntolaan, joten meidän piti pärjätä lauttaterminaalista saadulla kartalla. Se oli tosi surkea, sillä siihen oli nimetty vaan suurimmat kadut. Mut toisaalta siihen oli merkitty kaikki tärkeimmät nähtävyydet Macaossa, joten tiedettiin edes vähän mitä siellä oli.

Koska oltiin Lyran kanssa tosi turisteja, otettiin tietenki taksi terminaalista ekalle nähtävyydelle. Ensimmäinen asia, jonka nähtävyyksien sijaan Macaossa huomasin oli kiinalaiset. Niitä oli kaikkialla! Nyt siis tarkotan mannerkiinalaisia, jotka tulee Macaoon ostoksille, sillä siellä on halvempaa ja kauppoja, joita Manner-Kiinan puolella ei ole. Ensin mentiin siis katsomaan Pyhän Paavalin kirkon raunioita, toisin sanoen yhtä pystyssä olevaa seinää.

Pyhän Paavalin kirkon ainoa pystyssä oleva seinä

Minä ja kiinalaiset!

Raunioiden vieressä oli myös toinen turistinähtävyys, Fortaleza do Monte (linnoitus). Ilman minkäänlaista opasta meillä ei ollu mitään tietoa tosta linnoituksesta, mut nyt ku wikipediasta tarkistin ni se on rakennettu 1600-luvulla suojelemaan jesuiittojen omaisuutta. Mut se siitä! Mua ei sinänsä sen historia hirveesti kiinnostanu, mut sieltä oli ihan kivat maisemat :D

Joen toisella puolella näkyy Manner-Kiina

Sitte vaan käveltiin pitkin poikin, myös välillä eksyen. Onneks Lyra osaa mandariinikiinaa, joten se pysty kysymään suuntaa ku ei enää tiedetty missä oltiin. Päästiin myös maistamaan paikallista herkkua eli portugalilaisia munapiiraita. Oli muuten hyviä!

Portuguese egg tart

Lukuisten kapeiden katujen kautta päädyttiin lopulta kolmannelle ja meidän osalta viimeiselle nähtävyydelle, Senaatin aukiolle. Ei siis ikinä nähty mitään jääveistoksia. Ehkä ens kerralla sit, ne on siellä kuulemma maaliskuuhun asti. Kuten kaikki muut paikat, myös Senaatin aukio oli ihan tupaten täynnä kiinalaisia. Kaduilla oli niin paljon ihmisiä, että koko ajan joutu kävelemään jonku vieraan takapuolessa kiinni. Suomalaisena tilaan tottuneena ei ollu oikeen mun mieleen. Seuraavan kerran ku meen Macaoon, meen arkipäivänä. Toivottavasti suurin osa kiinalaisista on töissä sillon! Muuten Macao vaikutti oikeen kivalta, toisaalta länsimainen ja toisaalta ei. Niinku Hongkong.

Senaatin aukio

Senaatin aukio

Päivän päätteksi lähdettiin kyllä ihan hyvissä ajoin takasin terminaalille, mutta lopulta se matka kesti melkeen kaksi tuntia. Me oltais jälleen otettu taksi, mutta kiinalaisten takia (syy löytyy aina niistä) taksijonot oli ihan tuhottoman pitkiä eikä me jaksettu jonottaa. Päätettiin siis ottaa bussi, mut sekään ei lopulta ollu ihan niin helppoa ku me oltiin ajateltu. Ensinnäkin ne bussitkin oliääriään myöten täynnä, mitäpä muita ku kiinalaisia! Lopulta saatiin itsemme ahdettu täyteen bussiin, joka loppujen lopuks oli menossa täysin väärään suuntaan. Bussin päätepysäkki oli Kiinan ja Macaon rajalla, jonne me ei todellakaan haluttu mennä. Otettiin sitte rajalta bussi takasin toiseen suuntaan ja päästiin kyllä lopulta sinne minne pitiki. Mut jossain vaiheessa ajattelin kyllä, että me ei päästä sieltä mihinkään ku mikään ei menny niinku piti. Loppu hyvin kaikki hyvin ja päästiin takasin Hongkongiin. Mulla oli Macaosta sellanen tunne ku olis tullu takasin kotiin :) Ilmeisesti sen fiiliksen voi saada myös muualla ku Suomessa.

Koulu alkaa huomenna ja se vähän jännittää, koska yhtään tiedä, millaisia opettajat täällä on tai saati sitä, millä vauhdilla kursseilla mennään eteenpäin. Tuntuu ihan ku olis menossa ekalle luokalle! Onneks mun luennot alkaa vasta puolenpäivän jälkeen, ni ehdin rauhassa etsiä luentosalin. Meillä alkaa siis huomenna niin sanottu "add and drop-period", joka kestää kaksi viikkoa ja, jonka aikana meillä on mahdollisuus lisätä ja pudottaa kursseja niin paljon ku haluaa. Eli, jos kurssi ei ensimmäisen luennon perusteella vaikuta kiinnostavalta, sen voi pudottaa pois ja ottaa jonkun muun kurssin sen tilalle. Mut näiden kahden viikon jälkeen niitä ei voi enää muuttaa, sit täytyy pysyä valinnoissaan. Lisäjännitystä tähän tuo se, että huomenna omat kurssivalinnat lähetetään kurssien opettajille ja ne sit katsoo ne läpi ja päättää ottaako ne sut kurssille vai ei :D Eli katellaan! Tosi monimutkanen systeemi mun mielestä, täytyy kyllä olla tyytyväinen kurssien valinnan helppouteen Helsingin yliopistossa. Kerron sitte lisää kursseista, kun oon niille päässyt!